Herätys

Herätys -novellikokoelman alaotsikkona on "suomalainen sarja". Siihen kuuluu kolmetoista kertomusta mitä omituisimmista ihmiskohtaloista, joita yhdistää yleensä jokin traaginen elämänmenoon merkittävästi vaikuttanut tapaus. Siippainen katsoo "muurahaisiaan" (tämän vertauksen kirjailijan kansakouluaikainen luokkatoveri ja kollega Aapeli suonee kääntymättä haudassaan) useimmiten täysin ulkopuolisesti, mikä panee lukijan miettimään, kuka meistä täällä on oikeassa.

Ensimmäisenä kerrotaan muuan onnettomasti veden varaan joutuneen postineidin kohtalo. Tekeekö hänen ystävättärensä väärin, kun auttamisen sijaan tukkii täkillä korvansa ettei kuulisi huutoa, joka oli kuin olisi puukko työnnetty korvista sisään…Samantapainen on Anna Sarkasen tarina, missä tytär kostaa kuolevalle äidilleen tämän pahat teot:

Jo Annan ollessa viisitoistavuotias äiti oli havainnut, että tyttärestä uhkasi kehittyä isänsä tapainen suoraryhtinen, itsepäinen olento, joka ei niinkään helpolla suostuisi olemaan toisen hallittavana. Silloin emäntä oli heittäytynyt sairaaksi, kuten miehensäkin myrskynpuuskien aikana. Tämä tosin vain puolittain tiedostettu keino oli jo Annan isän yhteydessä osoittautunut erittäin tepsiväksi…Kun mies oli sattunut viipymään iloisten veikkojen seurassa liian pitkälti, ei häntä kotona suinkaan otettu vastaan kaulimen ja haukkumisten voimalla. Jo aivan nuorikkona ollessaan emäntä oli huomannut moiset keinot aivan pätemättömiksi. Ei, Sarkasen isäntä tapasi vaimonsa puolikuolleena, jopa joskus melkein vainajana, jolle oli kiireesti soitettava lääkärinapua, jos mieli pelastaa onnettoman henki. Kun näitä kohtauksia, jotka järkyttivät koko talon elämää, oli ollut muutamia, oli isäntä havainnut, että puolison terveyden takia oli viisainta pidättäytyä päähänmenevistä aineista. Mutta vaimo oli puolestaan ehtinyt huomata keinonsa erinomaiseksi samoin kuin hän oli kehittänyt itsensä hyvin taitavaksi saamaan sydänkohtauksia, niin ettei hän malttanut olla jatkamatta tällä tiellä, päämääränään kaikinpuolinen ylivalta talossa. Hän olikin onnistunut yrityksessään eikä kenelläkään pitänyt olla moittimista. Sarkasessa olivat rahalliset seikat niin hyvässä kunnossa kuin vain harvassa talossa niillä seuduin. Vieläpä ne siitäkin pikemmin paranivat kuin huononivat isännän kuukahtaessa eräänä lauantaisena iltana ruokapöydän ääreen.

Suomalainen mies ja viina. Siinä yhdistelmä, joka saa Siippaisen kynän lentoon. Kalle Riikosen elämä on "omassa lajissaan melkeinpä herttainen ilmestys" ja samanmoinen on satunnaisen matkailijan öinen kokemus vieraassa rautatiekaupungissa, missä parhaillaan vietetään hevosmarkkinoita. Samoja aiheita käsitellään myös kokoelman laajimmassa kertomuksessa kansakouluntarkastaja Pekka Anttisen hautajaisista, missä viinakin saa sijansa vaikka tarkastaja itse olikin ollut elämässään raittiusmies.

Entä oletteko kuulleet tarinaa suomalaisesta toraisasta salopariskunnasta Filemonista ja Baukiista? Siinä ukko alkaa lähtönsä lähetessä kauhistua semmoista ajatusta, että akka vielä leskenäkin viettäisi hummailevaa elämää tuhlaten kaikki setelit. Estääkseen tämän tapahtuu jotakin, mikä panee lukijan jo uskomaan moisen mahdolliseksi; ukko pistelee setelit pikku hiljaa poskeensa...

Lujaa mennään puolestaan siinä 1930-luvun alun Kuopioon sijoitetussa novellissa, missä pahasuiseksi kommunistiksi tunnettu räätäli Neulanen päätetään muiluttaa. Niminovellissa, joka on sijoitettu toiseksi viimeiseksi, mennään siinäkin vauhdikkaasti, tosin enemmän henkisesti:

Soihtu oli syttyvä suomenmaan pimeitten metsien ylle kirkkaana ja kauasvalaisevana. Akkainen väestö tulisi kääntämään kasvonsa sitä kohti ja kuulemaan Helena Hartikaisen viestin, jota talven pusertamat ihmiset olivat ties kuinka kauan odottaneet: ei enää koskaan eikä ketään pyykkiavannolle! Suloinen hulluus valahti Hartikaiskan riutuneen olemuksen ylle, kun tässä kävellessä sitä ajatteli. Että hänet olikin armoitettu tuomaan tämä suuri sanoma koko kansakunnalle.

HERÄTYS (1955)