Perustietoa lähisuhdeväkivallasta

Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perheen tai muun lähipiirin sisällä tapahtuvaa väkivaltaa. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, hengellistä, taloudellista, omaisuuteen kohdistuvaa tai hoidon laiminlyöntiä. Tekijä voi olla kuka tahansa. Uhri voi olla kuka tahansa.

Tavallisinta on miesten naisiin kohdistama väkivalta ja lasten ja nuorten kokema väkivalta (kuritusväkivalta, sisarusten ja ikätoverien välinen väkivalta). Väkivalta on vallan väärinkäyttöä. Sen avulla pyritään kontrolloimaan toisen ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Väkivallan tekijä on yksin vastuussa väkivallasta. Väkivalta ei ole parisuhdeongelma.

Väkivalta on luonteeltaan jatkuvaa ja pahenevaa. Väkivalta voi jatkua puolisoiden välillä myös vanhuudessa. Väkivalta loppuu harvoin itsestään. Väkivaltaan puuttuminen on jokaisen vastuulla ja asian esille ottaminen viestii väkivaltaa kokeneelle, että hänen kokemuksensa halutaan kuulla. Kun kysyt asiasta, käytä suoraa puhetta. ”Pelkäätkö jotakuta läheistäsi?” on hyvä aloitus. Joskus asian esille tuominen vaatii useita yrityksiä. Varmista että mahdollinen uhri on tilanteessa turvallisesti. Mahdollinen väkivallan tekijä ei saa olla paikalla, kun väkivallasta kysytään, muuten uhrin turvallisuus voi vaarantua.

Väkivallan tekijöille, uhrille ja perheen lapsille on omat palvelunsa. Oheisissa materiaaleissa on lisää tietoa lähisuhdeväkivallasta ja heille tarjottavista palveluista