Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden vastine

Vastine Savon Sanomissa 3.12.2022 olleeseen valvontaeläinlääkäreiden työtä koskeneeseen artikkeliin otsikolla: Poliisipartio vei yllättäen naisen sylistä uuden koiranpennun. 

Julkaistussa artikkelissa on useita asiavirheitä, joita emme voi lähteä oikaisemaan viranomaisen vaitiolovelvollisuudesta johtuen. Perjantaiaamuna 2.12.2022 toimittajalle on lähetetty taustamateriaalia kyseiseen juttuun liittyen. Mielestämme toimittamaamme materiaalia ei ole joko huomioitu lainkaan tai siitä on nostettu esiin tarkoitushakuisesti yksittäisiä lauseita asiayhteydestä irrotettuina ja muunneltuina. Asiakkaan näkemys tapahtumien kulusta on esitetty absoluuttisena totuutena. Mielestämme Savon Sanomat on uutisoinut asiasta erittäin puolueellisesti. 

 Siilinjärven kunnassa, ja Suomessa yleisemminkin, eläinsuojeluvalvontaa tehdään lähes poikkeuksetta parityönä, kahden viranhaltijan toimesta. Tämä on osoittautunut hyväksi käytännöksi niin eläimen omistajan oikeusturvan kuin viranhaltijoiden työturvallisuudenkin kannalta. Valvontaeläinlääkärin työ on parhaimmillaan palkitsevaa, kun eläimen hyvinvointia saadaan parannettua yhteisymmärryksessä omistajan kanssa ja pahimmillaan erittäin haastavaa, raskasta ja jopa vaarallista silloin kun omistajan ja viranhaltijan näkemys eläimen hyvinvoinnista poikkeavat toisistaan. Jos eläimen ja omistajan etu poikkeavat toisistaan, on valvontaeläinlääkärin velvollisuus eläinsuojeluviranomaisena viimekädessä olla eläimen puolella. 

 Eläinsuojeluviranomainen tekee eläinsuojelutarkastuksia eläinsuojelulain 39 §:n mukaisesti, jos on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulainsäädännön vastaisesti. Suurin osa tehdyistä eläinsuojelutarkastuksista perustuu epäilyihin, jotka ovat heränneet eri tahoilta saatujen eläinsuojeluilmoitusten perusteella.  

 Eläinsuojelutarkastuksen kuluessa asianosaiselle kerrotaan tarkastuksen tavoitteista, tarkastushavainnoista, havaitusta lainsäädännön vastaisesta menettelystä ja harkittavista jatkotoimenpiteistä. Ennen eläinsuojelupäätöksen tekemistä asianosaista kuullaan. Kuuleminen voidaan tehdä ja päätös antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Annetut päätökset perustellaan aina ja sekä mahdollisesti suullisesti annetut päätökset saatetaan kirjalliseen muotoon mahdollisimman pian.  

 Eläinsuojeluviranomaisen tulee eläinsuojelulain 42 §:n perusteella määrätä eläinsuojelulainsäädäntöä rikkova täyttämään lainsäädännön velvoitteet asian laatuun nähden riittävässä määräajassa, tai kieltää eläinsuojelulainsäädännön vastainen menettely. Eläinsuojelulain 44 §:n perusteella eläinsuojeluviranomainen voi 42 §:n säännöksistä poiketen ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi silloin, kun eläinsuojelulliset epäkohdat ovat niin suuria ja/tai pikaista korjausta vaativia, että lain 42 §:ssä tarkoitetuilla kielloilla ja määräyksillä ei voida saada tilanteeseen korjausta riittävän nopeasti ja riittävällä varmuudella.  

 Ensisijaisesti eläinsuojeluviranomainen pyrkii eläinsuojelulain 40 §:n mukaisin neuvoin ja 42 §:n mukaisin määräyksin ja/tai kielloin saattamaan eläimen pidon lainsäädännön vaatimalle vähimmäistasolle. Jos eläin joudutaan eläinsuojelulain 44 §:n mukaisena kiiretoimenpiteenä ottamaan pois omistajaltaan kyseessä on äärimmäinen toimenpide eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kärsimyksen välttämiseksi. Nämä tilanteet ovat omistajalle erittäin raskaita ja tunteita herättäviä, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Eläimen omistajan ja viranhaltijan näkemykset eläimen hoidosta ja tapahtumien kulusta usein voimakkaastikin poikkeavat toisistaan. Omistaja tietenkin voi vapaammin kertoa oman näkemyksensä tapatumasta ja se varmasti usein onkin hänen aito kokemuksensa tilanteesta. Viranhaltija ei tällaisissa tilanteissa voi yhtä vapaasti puolustaa tai tuoda omaa näkemystään asiasta julkisuuteen. 

 Valvontaeläinlääkäreiden ja muidenkin eläinlääkäreiden kohtelu muun muassa sosiaalisessa mediassa on valtakunnallisestikin noussut yhdeksi eläinlääkäreiden huolenaiheeksi ja sitä on pidetty myös yhtenä valtakunnallisen eläinlääkäripulan mahdollisena syynä. Emme tarkoita, että tässä tapauksessa olisi kyseessä maalittaminen ja kansalaisilla on tietenkin aina oikeus kyseenalaistaa viranhaltian päätös ja valittaa siitä päätöksessä aina mukana olevan valitusosoituksen mukaisesti Hallinto-oikeuteen. Haluamme kuitenkin tuoda tässä esille vielä Suomen Eläinlääkäriliiton virallisen kannanoton asiasta viime vuodelta, koska siinä on mielestämme avattu tätä aihekokonaisuutta noin yleisesti ottaen erittäin kuvaavasti. Se on julkaistu 19.2.2021 ja on alla lainattuna:  

 ”Eläinlääkäriliitto tuomitsee maalittamisen jyrkästi. Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. 

Eläinlääkärit ovat ammattilaisia eläinten terveyden- ja sairaudenhoidossa sekä kärsimyksen arvioinnissa. Valvontaa tekevien eläinlääkärien virkatehtävät ovat mm. eläinsuojelu- ja eläintautilainsäädännön mukaisia lakisääteisiä tehtäviä. Virkamiehen vastustaminen sekä virkamiehen työn haittaaminen ovat rikoksia. Viranomaistyö on virkamiehen työtä koskevien lakien alaista, eikä virkamiehen uhkaamista, työn haittaamista tai arvon vähättelyä pidä missään tilanteessa hyväksyä. 

Eläinsuojelutapauksissa ei yleensä ole kyse siitä, että ihmiset olisivat tietoisesti julmia tai tahtoisivat eläimelle pahaa, vaan taustalla voi olla monenlaisia ongelmia. Usein eläimiä hankitaan, vaikka ihmisellä ei olisi resursseja huolehtia niistä. Myös elämänhallinnan puute sekä sosiaaliset, päihde- ja mielenterveysongelmat voivat olla syinä ihmisen kyvyttömyyteen hoitaa eläimiään. Joskus eläinten omistaja ei näe omaa tilannettaan tai halua hyväksyä totuutta, että eläintä kohdellaan huonosti. Tällöin voi tulla voimakas tunteenpurkaus, kun viranomainen esimerkiksi joutuu ottamaan eläimen pois. 

Muistammehan medialukutaidon, sillä asiat voidaan joskus esittää mediassa todella yksipuolisesti. Eläinlääkäri ei vaitiolovelvollisuuden takia yleensä pääse esittämään omaa näkökantaansa asiaan.” 

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut