Takaisin etusivulle

Vesistöjen kunnostus ja hoito

Järvien rehevöityminen aiheuttaa rantojen umpeenkasvua, sinileväkukintoja, verkkojen limoittumista, happikatoa ja kalakuolemia. Rehevöityminen on pääasiassa seurausta ravinteiden kulkeutumisesta maa-alueelta vesiin jätevesien tai lannoitetuilta alueilta tulevien vesien mukana. Rehevöitymisen seuraukset aiheuttavat haittaa järvien virkityskäytölle. Haittoja voidaan vähentää järvien kunnostuksella.

Järvien kunnostuksessa yleensä aloite tulee rannan asukkailta. Järvien kunnostushankkeista vastaakin useimmiten sitä varten perustettu järven suojeluyhdistys tms. Ennen järveen kohdistuvia toimenpiteitä on varmistettava, että järven ulkoinen kuormitus on minimoitu. Usein tarvittavia toimenpiteitä ovat

    • ravinteiden kulkeutumisen vähentäminen eroosioherkiltä ja kaltevilta rantapelloilta esimerkiksi suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen avulla
    • asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostaminen/uusiminen

Tavanomaisimpia järven kunnostustoimenpiteitä ovat hapetus, pohjan ruoppaus ja vesikasvien poisto, fosforin sitominen kemiallisesti, roskakalojen kalastus ja petokalaistutukset sekä vedenpinnan nosto. Pysyvän tuloksen saamiseksi on toimenpiteitä usein jatkettava usean vuoden ajana tai säännöllisesti. Tietoa järven kunnostamisesta saa valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kautta. Sieltä löytyy myös tietoa vesistön hoitoon ja kunnostukseen saatavasta rahoituksesta. Pohjois-Savon ELY-keskus neuvoo, ohjaa ja tukee vesistöjen kunnostuksen ja hoidon suunnittelua ja toteutusta ja osallistuu kunnostukseen yleensä yhteistyökumppanin roolissa.

Rannan ruoppaaminen haitan poistamiseksi

Vesilain mukaan lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa poistaa haitan ilman vesialueen omistajan suostumusta. Toimenpiteestä, esimerkiksi rannan ruoppaamisesta, on kuitenkin ilmoitettava vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen sen suorittamista.

Jos toimenpide tehdään koneellisesti, on siitä lisäksi tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. ELY-keskus antaa asiasta lausunnon, jolla se ottaa kantaa hankkeen luvan tarpeeseen. Vaikka lupaa toimenpiteeseen ei tarvittaisi, ei siitä saa aiheutua vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Ilmoitukseen on hyvä liittää naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus. Suostumus ei poista ruoppaajan vastuuta mahdollisesti aiheutuvista haitoista.

Ruoppausilmoitukseen liitetään kartta ruoppausmassojen sijoittamispaikasta. Sijoituspaikka kannattaa suunnitella huolellisesti. Massat tulisi ensisijaisesti  sijoittaa maalle. Sijoittamiseen on oltava alueen omistajan suostumus. Suostumus tulee liittää ilmoitukseen.

Kunnostushankkeita Siilinjärvellä

Siilinjärven kunta harkitsee osallistumisensa järvien kunnostukseen tapauskohtaisesti. Kunta voi edistää hankkeita, joilla on yleisempää merkitystä kunnan ympäristönsuojelun tai muun yleisen edun kannalta.

Ahmo-niminen lampi sijaitsee Siilinjärven kirkonkylässä. Ahmon vedenlaatu on ollut heikko jo vuosien ajan. 1980-luvulta lähtien on kesäisin esiintynyt säännöllisesti sinileväkukintoja. Useana talvena lammen happitilanne on heikentynyt niin, että siitä on seurannut kalakuolemia. Niiden ehkäisemiseksi Ahmon pohjoispään syvännettä hapetetaan jatkuvasti.

Ahmon uimarannalla oli runsasta sinileväkukintaa kesällä 2017.

Koska hapetus ei ole täysin riittäny ehkäisemään sinileväkukintoja, on Ahmon tilan parantamiseksi tehty vuonna 2017 sedimentti- ja vedenlaatututkimuksia ja niiden pohjalta on laadittu kunnostussuunnitelma. Suunnitelman mukaan Ahmon tilaa voitaisiin parantaa siten, että sen pohjasedimentissä olevaa vapautumisherkkää fosforia sidottaisiin siihen soveltuvalla kemikaalilla. Tarkoituksena on ehkäistä leväkukintoja vähentämällä vesiliukoisen fosforiravinteen saatavuutta. Hankkeen toteuttamista suunnitellaan yhdessä vesialueen omistajien ja ELY-keskuksen kanssa.

Tarinan lampiketjun tilasta on ollut huolestuneisuutta usean vuosikymmenen aikana. Erityisesti Syvä-Kumpusessa ja Aumanalasessa on ollut viime vuosina laajoja sinileväesiintymiä. Tarinan lampiketjun veden laatua selvitetään tutkimushankkeella vuosina 2017 ja 2018.