Vesistöjen kunnostus ja hoito

Järvien rehevöityminen aiheuttaa rantojen umpeenkasvua, sinileväkukintoja, verkkojen limoittumista, happikatoa ja kalakuolemia. Rehevöityminen on pääasiassa seurausta ravinteiden kulkeutumisesta maa-alueelta vesiin jätevesien tai lannoitetuilta alueilta tulevien vesien mukana. Rehevöitymisen seuraukset aiheuttavat haittaa järvien virkityskäytölle. Haittoja voidaan vähentää järvien kunnostuksella.

Järvien kunnostuksessa yleensä aloite tulee rannan asukkailta. Järvien kunnostushankkeista vastaakin useimmiten sitä varten perustettu järven suojeluyhdistys tms. Ennen järveen kohdistuvia toimenpiteitä on varmistettava, että järven ulkoinen kuormitus on minimoitu. Usein tarvittavia toimenpiteitä ovat

• • ravinteiden kulkeutumisen vähentäminen eroosioherkiltä ja kaltevilta rantapelloilta esimerkiksi suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen avulla
  • asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostaminen/uusiminen

Tavanomaisimpia järven kunnostustoimenpiteitä ovat hapetus, pohjan ruoppaus ja vesikasvien poisto, fosforin sitominen kemiallisesti, roskakalojen kalastus ja petokalaistutukset sekä vedenpinnan nosto. Pysyvän tuloksen saamiseksi on toimenpiteitä usein jatkettava usean vuoden ajana tai säännöllisesti. Tietoa järven kunnostamisesta saa valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kautta. Sieltä löytyy myös tietoa vesistön hoitoon ja kunnostukseen saatavasta rahoituksesta. Pohjois-Savon ELY-keskus neuvoo, ohjaa ja tukee vesistöjen kunnostuksen ja hoidon suunnittelua ja toteutusta ja osallistuu kunnostukseen yleensä yhteistyökumppanin roolissa.

Vesikasvien niitto

Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa sekä tärkeä vesieliöstön elinympäristö. Ne myös parantavat veden laatua. Rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta voi kuitenkin olla tarpeen niittää tai poista muulla tavoin virkistyskäytön parantamiseksi. Niitolla voidaan myös parantaa veden virtausta sekä kohentaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita.

Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta tulee ilmoittaa 30 vrk:ta ennen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Vesikasvillisuutta niitettäessä on tärkeää poistaa niitetty kasvimassa vedestä. Kasvimassa voidaan esimerkiksi kompostoida ja käyttää tämän jälkeen pellolla maanparannukseen. Myös kevättulvilla rantaan ajautunut kasvimassa on hyvä poistaa maalle. Kasvimassoja ei tule työntää takaisin järveen, jos oman rannan haluaa siivota.

Rannan ruoppaaminen haitan poistamiseksi

Vesilain mukaan lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa poistaa haitan ilman vesialueen omistajan suostumusta. Toimenpiteestä, esimerkiksi rannan ruoppaamisesta, on kuitenkin ilmoitettava vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen sen suorittamista.

Jos toimenpide tehdään koneellisesti, on siitä lisäksi tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. ELY-keskus antaa asiasta lausunnon, jolla se ottaa kantaa hankkeen luvan tarpeeseen. Vaikka lupaa toimenpiteeseen ei tarvittaisi, ei siitä saa aiheutua vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Ilmoitukseen on hyvä liittää naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus. Suostumus ei poista ruoppaajan vastuuta mahdollisesti aiheutuvista haitoista.

Ruoppausilmoitukseen liitetään kartta ruoppausmassojen sijoittamispaikasta. Sijoituspaikka kannattaa suunnitella huolellisesti. Massat tulee  sijoittaa maalle. Sijoittamiseen on oltava alueen omistajan suostumus. Suostumus tulee liittää ilmoitukseen.

Kunnostushankkeita Siilinjärvellä

Siilinjärven kunta harkitsee osallistumisensa järvien kunnostukseen tapauskohtaisesti. Kunta voi edistää hankkeita, joilla on yleisempää merkitystä kunnan ympäristönsuojelun tai muun yleisen edun kannalta.

Ahmo-niminen lampi sijaitsee Siilinjärven kirkonkylässä. Ahmon vedenlaatu on ollut heikko jo vuosien ajan. 1980-luvulta lähtien on kesäisin esiintynyt säännöllisesti sinileväkukintoja. Useana talvena lammen happitilanne on heikentynyt niin, että siitä on seurannut kalakuolemia. Niiden ehkäisemiseksi Ahmon pohjoispään syvännettä hapetetaan jatkuvasti.

Koska hapetus ei ole täysin riittänyt ehkäisemään sinileväkukintoja, tehtiin Ahmon tilan parantamiseksi vuonna 2017 sedimentti- ja vedenlaatututkimuksia ja niiden pohjalta kunnostussuunnitelma. Kunnostus toteutettiin vuonna 2019.  Kunnostuksessa pohjasedimentissä olevaa vapautumisherkkää fosforia sidottiin phoslock-kemikaalilla.  Tarkoituksena oli ehkäistä leväkukintoja vähentämällä vesiliukoisen fosforiravinteen saatavuutta. Seurannan mukaan kunnostus on onnistunut.

Tarinan lampiketjun tilasta on ollut huolestuneisuutta usean vuosikymmenen aikana. Erityisesti Syvä-Kumpusessa ja Aumanalasessa on ollut viime vuosina laajoja sinileväesiintymiä. Tarinan lampiketjun veden laatua selvitettiin tutkimushankkeella vuosina 2017 ja 2018.

Siilinjärven ekologinen tila on välttävä. Vuosina 2020 – 2022 tehtävällä tutkimushankkeella selvitetään Siilinjärven huonontuneeseen ekologiseen tilaan johtaneet syyt.