Typpihappovuodolla ei merkittäviä vaikutuksia alapuoliseen vesistöön
Shell Siilinjärvi huoltoasemalla tapahtuneella typpihappovuodolla ei ollut merkittäviä vaikutuksia alapuolisiin pintavesiin. Alapuolisesta uomasta ja Ukonlammesta tehtyjen tutkimusten perusteella pintavedet kykenivät neutraloimaan typpihapon haitallisen happamuuden.
Shell Siilinjärvi huoltoasemalla oli 4.9.2023 typpihappovuoto kuljetusrekasta. Typpihappo vuoti rekasta asfaltille ja edelleen sadevesiviemäriin. Vuotaneen hapon määrä oli pelastuslaitoksen arvion mukaan 900 litraa (1,2 tonnia). Huoltoaseman rekkaparkkialueen sadevesikaivoista hulevedet johdetaan Ukonlampeen johtavaan uomaan, jonne myös vuotanut typpihappo ohjautui.
Typpihappo sekoittuu hyvin veteen ja sen haitallisuus vesieliöille perustuu voimakkaaseen happamuuteen. Typpihapon neutraloitumisessa muodostuu nitraatteja, jotka voivat lisätä leväkasvua vesistössä. Ukonlampeen johtavasta uomasta ja Ukonlammesta otettiin vesinäytteitä 5.9.2023. Vesi oli uomassa ja Ukonlammessa happamuudeltaan lähellä neutraalia (pH 7), joten typpihappovuoto ei ole aiheuttanut vesieliöille välittömiä haittoja. Uoma, johon huoltoaseman rekkaparkkialueen hulevedet johdetaan, on Tarinan lampiketjuun kuuluvan Aumanalasen lasku-uoma, jossa vuodon aikaan oli sateisten jaksojen jälkeen varsin iso virtaama. Aumanalasen pintaveden pH on aikaisempien vedenlaatututkimusten perusteella ollut elokuun lopulla lievästi emäksisellä puolella (pH luokkaa 7,5), joten veden lievä emäksisyys yhdistettynä uoman suurehkoon virtaamaan riittivät neutraloimaan typpihapon happamuuden.
Aumanalasen ja sen lasku-uoman veden laatua on tutkittu vuosien 2017 ja 2018 tutkimushankkeessa. Tutkimustulosten mukaan Aumanalasen pintaveden ja lasku-uoman typpiyhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat varsin paljon. Nyt uomasta ja Ukonlammesta mitatut typpiyhdisteiden (mm. nitraatti) pitoisuudet olivat tuon vaihtelun sisällä eivätkä poikenneet merkittävästi vuosien 2017 ja 2018 tutkimusten tuloksista, joten on vaikeaa todeta, kuinka suuren lisän vuoto aiheutti alapuolisen vesistön typpiyhdisteiden pitoisuuksiin. Nitraatti on suoraan leville käytettävissä oleva ravinne, joten se voi aiheuttaa leväkasvuton lisääntymistä. Kunnan ympäristönsuojelu seuraa syyskuussa Ukonlammen ja sen alapulisen Husonlammen levätilannetta.
Lisätietoja
ympäristönsuojelupäällikkö matti Nousiainen, puh. 044 740 1422